Finno-Samic Notebook: FINLAND, WESTERN URALISTAN: Physicians' substance abuse problems

Thursday, October 11, 2012

FINLAND, WESTERN URALISTAN: Physicians' substance abuse problems

Lääkäreiden päihdeongelmat

Lääkäreiden päihdeongelmat tabu
www.mtv3.fi

Sairaaloissa lääkäreiden riippuvuuksia on perinteisesti seurattu hiljaa sivusta, vaikka onkin tiedetty potilasturvallisuuden vaarantuvan, kun lääketokkurainen, päihtynyt tai krapulainen kirurgi häärii leikkauspöydän ääressä veitsi kädessään.

Potilas heräsi kesken leikkauksen - lääkäri itse nukahti
www.mtv3.fi

MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi tänään kirurgista, joka oli leikkaussalissa päihtyneenä ja leikkausta suorittaessaan turmeli potilaan nilkan hermoja.

No comments:

Post a Comment

Subscribe to: Post Comments (Atom)

MÅŃŚ-MÅ, EASTERN URALISTAN: A review of Ph.D. Susanna Virtanen's dissertation "Transitivity in Eastern Mansi: An Information Structural Approach"

Virtanen, Susanna 2015: "Transitivity in Eastern Mansi: An Information Structural Approach". Academic dissertation, 14.03.2015. Helsinki: Faculty of Arts. University of Helsinki.
• WWW / Laine, Kimmo E. 2015: "Transitivity in Eastern Mansi (s). A Product Review", 14.06.2015. Espoo: Casper-kirjakauppa. ‹http://www.painotalocasper.fi/verkkokirjakauppa/review/customer/view/id/3/›, 14.06.2015.

Arvostelu FT Susanna Virtasen väitöskirjasta

Susanna Virtasen väitöskirja "Transitivity in Eastern Mansi" on järjestelmällisesti etenevä ja tiukan tieteellinen esitys transitiivisuudesta, eli kerronnan kohteen ilmaisemisesta, itämansin kielessä. Huolimatta teoksen artikkeliväitöskirjalle ominaisesta rakenteesta kirjoittajan laatima johdanto tekee teoksen omastakin kerronnasta johdonmukaista sekä hyvällä englannin kielen taidolla ja yleisen kielitieteen perustiedoilla helposti seurattavaa.

Virtasen väitöskirjaa lukiessa tai selaillessa tieteellisesti nautittavinta on tapa, jolla eräät sen lause-esimerkeistä osoittavat pienten tai jo kuolleiden kielten arvon ihmiskunnan yhteiselle sivistykselle. Jokainen kieli on kehityksensä kuluessa imenyt itseensä tietynlaisen tavan tarkastella ympäröivää maailmaa.

Viimeksi mainittu seikka käy ilmi esimerkiksi s. 35–36 tutkisteltaessa sekundaarisen topiikin (kerronnan toissijaisen aiheen) käsitettä ja sen merkitsemistä tai merkitsemättä jättämistä akkusatiivisijalla. Esimerkissä N:o 13 kerronnan jo puheena ollut kohde on sekundaarinen topiikki (sen toissijainen aihe), joka merkitään akkusatiivin päätteellä, kun taas uutena puheeksi tuleva fokus jätetään merkitsemättä:

jänii lyüüly wöär-s-øm, wisy=kom-mø jåt tåt-øs-løm
suuri erehdys tehdä-PST-1SG nuori=mies-ACC kanssa tuoda-PST-SG<1SG
'Minä tein suuren erehdyksen, kun otin pojan mukaani.'

Tässä esimerkissä wisy=kom 'nuori=mies' on kerronnan sekundaarinen topiikki ja lyüüly 'erehdys' fokus. Niinpä yhdyssana wisy=kom on merkitty akkusatiivin päätteellä -mø, kun taas lyüüly 'erehdys' on jätetty merkitsemättä.

Kielestä maallikkona kiinnostuneelle ja yleistä kielitiedettä jonkin verran ymmärtävälle Susanna Virtasen teksti on jopa mustan huumorin sävyttämää, hieman heavyäkin, luettavaa. Koska teos käsittelee kohteen ilmaisemista, niin lause-esimerkeissä toistuu esimerkiksi verbi äli 'tappaa'. Melko gootit naurut saakin, kun törmää lauseeseen:

möän-k tääw-ø jål=ääl-øx° k°åtøm wöär-øx° k°åtøm öät syäpt-ii?
'Eikö meille sopisi tappaa hänet jotenkin?'

tai:

tänkør-nyolwøly-puut-mø øl=rowtl-ølään!
'Heittäkää hiirenlihapata pois!'

Itse olen seurannut Susanna Virtasen kielentutkijanuraa aivan sen alkuvaiheista lähtien. Virtasen sitkeys ja kaikkinainen järjestelmällisyys tieteen saralla on ihailtavaa, ja toivonkin, että hänelle myös tästä eteenpäin annetaan mahdollisuus jatkaa tutkimuksiaan ja että niitä kaikin mahdollisin tavoin tuetaan ja edistetään myös nykyisessä, vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

RUSSIA, EASTERN URALISTAN: Young researchers publish a comprehensive guideline about how to save Russia's minority languages

Nuoret tutkijat julkaisivat kattavan ohjelman siitä, kuinka Venäjän vähemmistökielet olisi mahdollista pelastaa

Kolme ansioitunutta nuorta tutkijaa Konstantin Zamjatin, Annika Pasanen ja Janne Saarikivi ovat saaneet valmiiksi kattavan verkkojulkaisun siitä, kuinka Venäjän vähemmistökielet olisi mahdollista pelastaa. Teos on venäjänkielinen, ja sen otsikko suomeksi kuuluisi 'Miten ja miksi pelastaa Venäjän kielet?'. – Three young researchers of merit Mr. Konstantin Zamyatin, Ms. Annika Pasanen, and Mr. Janne Saarikivi have completed a comprehensive online publication about how it would be possible to save the minority languages of Russia. The language of the book is Russian, and its title in English would be 'How and why to save the languages of Russia?'.

WWW / Замятин, Константин – Пасанен, Анника – Саарикиви, Янне 2012: "Как и зачем сохранять языки народов России?" MinorEuRus. Хельсинки: Конференция «Двуязычное образование: теория и практика» (Хельсинки, Финляндия, 26–28 апреля 2011 г.) под эгидой МАПРЯЛ – POGA: The Language Survival Network.
blogs.helsinki.fi/minor-eurus

«Книга посвящена современной ситуации языков народов России, которая рассматривается в контексте существующей для многих языков мира угрозы исчезновения. В книге рассказывается о том, почему важно сохранять языки и как это можно делать в российских условиях. Большое внимание уделяется активному использованию языков в повседневной жизни, как дома, так и в обществе. Авторы книги — исследователи финно-угорских языков из Финляндии и России.»

KUVA – ILLUSTRATION. Fennoskandia ja Baltian kilpi. Napsauta suurentaaksesi. – Fennoscandia and Baltic shield. Click, please, to enlarge.
(Lähde – Source: WWW / "Большая советская энциклопедия", s.v. Европа. [Osa – Vol. 9. Päätoimittaja – Editor in chief: A.M. Pro(k)horov. Москва: Издательство «Советская энциклопедия», 1969–78.] Verkkoversion suunnittelu – Electronic design: Oleg Orestov. Словари и энциклопедии на Академике. ‹support@academic.ru›: © Академик, 2000–13. ‹http://dic.academic.ru/dic.nsf/bse/161494/%D0%95%D0%B2%D1%80%D0%BE%D0%BF%D0%B0›, 18.11.2013.)

«Karjalainen Arkangelin kuvernementissa eroittaa toisistaan Suomenniemen, nykyisen Suomen, jota kolmelta taholta ympäröi meri, neljänneltä rajoittaa valtakunnanraja, ja Suomensaaren, suuren täydellisen Suomen, jota vesi ympäröi kaikilta tahoilta ja jota pohjoisessa ja idässä huuhtovat Jäämeri, Vienanmeri, Ääninen ja Laatokka. Tämä on se suuri ajatus, joka yhdistää meihin nekin karjalaiset veljet, jotka rauhanteot ja valtakunnanrajat vuosisatoja ovat eroittaneet heidän heimostaan ja kansastaan, ja vaikkei valtiollinen maantiede koskaan hyväksyisikään tätä ajatusta, on fyysillinen maantiede sen jo tehnyt, koskapa Suomen luonto eläimistöineen ja kasvillisuuksineen ei tunnusta mitään muuta rajaa todelliselle alueelleen.» (Zachris Topelius, 1893.)

Tuesday, August 17, 2010

ESTONIA, WESTERN URALISTAN: In memoriam my favourite Estonian writer Jaan Kross

In memoriam suosikkikirjailijani, virolainen Jaan Kross

Valokuva − Photo
www.litterature-estonienne.com

Joulukuun 27. päivänä 2007 kuoli Tallinnassa lempikirjailijani JAAN KROSS (s. 1920) − syntyperäinen tallinnalainen Kalamajan keskiaikaisesta esikaupungista. Suomessa hänet tunnetaan erityisesti historiallisista romaaneistaan, joihin usein sisältyy Viron neuvostomiehityksiä kritisoiva piiloviesti. Kross oli kuitenkin myös kunnostautunut runoilija ja novellisti.

Kirjailija Krossin romaanit sisältävät runsaasti omaelämäkerrallista ainesta. Kalamaja on tärkeässä osassa hänen pääteoksessaan "Uppiniskaisuuden kronikka". Nuorukaisiällä Kross kävi edistysmielistä Westholmin poikalyseota, ja juuri tämän koulun oppilaita oikeastaan kuvaa Viron televisiotakin varten dramatisoitu "Wiikmanin pojat".

Jaan Krossin teoksissa keskeisen osan saa historian ja inhimillisen kohtalon sattumanvaraisuus sekä eettis-moraalisen valinnan vaikeus maassa, joka usein on joutunut kahden tai useammankin suurvallan taistelukentäksi. Esimerkiksi "Wiikmanin pojissa" ulkovirolaisten määrän lopulta rajoittaa veneiden loppuminen Itämeren rannikolta.

Nimenomaan tämä selostamani krossilainen eksistentialismi on mielestäni edesmenneen kirjailijan historiakuvausten keskeisin sanoma vanhojen EU-maiden kansalaisille − sattuvimpana esimerkkinä Ruotsi. Isohkolla valtiolla tai sen yksittäisillä kansalaisilla saattaa hyvin suuressa määrin olla mahdollisuus ratkaista oma kohtalonsa, mutta pienellä kansalla ja sen ihmisillä ei reaalista valinnanvaraa välttämättä yhtä paljon ole. Jollei krossilaista näkökulmaa oteta huomioon arvioitaessa pienten etnosten taikka niiden jäsenten historiallisia ratkaisuja, päädytään helposti liioiteltuun, epäoikeudenmukaiseen moralismiin.

Jaan Krossin itsensä vangitsivat ensiksi saksalaismiehittäjät v. 1944 Viron itsenäisyysliikkeeseen osallistumisen takia. Myöhemmin samana vuonna hän valmistui lakimieheksi neuvostolaistetusta Tarton yliopistosta. Opiskeluajalta oikeustieteellisessä tiedekunnassa lienee peräisin hänen kuuluisa "juristinlauseensa". V. 1946 neuvostomiehittäjät vangitsivat Krossin, jälleen syytettynä kansallismielisyydestä, ja hän joutui vankileirille Komiin sekä myöhemmin karkotetuksi Siperiaan kuten suuri osa muutakin Viron älymystöä.

Vapauduttuaan v. 1954 Jaan Kross palasi Neuvostoliiton yhäti miehittämään kotimaahansa. Siellä alkoi kirjailijanura. Viron itsenäisyyden tultua palautetuksi v. 1991 Kross ehti toimia vuoden (1992−93) verran myös Viron parlamentin sosialidemokraattisena (est Mõõdukad ) kansanedustajana, mutta erosi luottamustoimestaan pettyneenä laulavan vallankumouksen aikaisen kansallisen yksimielisyyden hajoamiseen.

Eräitä Jaan Krossin kiinnostavimmista teoksista englannin- ja suomenkielisine käännöksineen − Some of the most interesting of Jaan Kross's works with their English and Finnish translations

For the persons interested in Estonian history, especially history of 20th century, I recommend ones marked with bold − Viron historiasta, ja erityisesti sen lähihistoriasta, kiinnostuneille suosittelen etenkin lihavoituja:
− Kolme katku vahel I–IV (1970–80) (Uppiniskaisuuden kronikka 2003)
− Klio silma all (1972) (Kleion silmien alla 1987)
− Kolmandad mäed (1975) (Kolmannet vuoret 1985)
− Keisri hull (1978) (Keisarin hullu 1982)
− Rakvere romaan (1982) (Pietarin tiellä 1984)
− Professor Martensi ärasõit (1984) (Professori Martensin lähtö 1986)
− Vastutuulelaev (1987) (Vastatuulen laiva 1990)
− Wikmani poisid. Romaan (1988); Seriaal ETV-l (1995); DVD-l (200++ +3) (Wikmani poisid. TV-series on DVD, 2003 − Wikmanin pojat. Romaani 2001; TV-sarja DVD:llä 2003)
− Väljakaevamised (1990) (Syvyydestä 1989)
− Tabamatus. Jüri Vilmsi romaan (1993) (Kuningasajatus 1994)
− Mesmeri ring (1995) (Mesmerin piiri 1997)
− Tahtamaa (2001)
− Paigallend (1998) (Treading Air 2003 − Paikallaanlento 1999)
− Kallid kaasteelised (2003) (Rakkaat kanssavaeltajat 2005)
− Omaeluloolisus ja alltekst (2003) Silmien avaamisen päivä (novelleja, suom. 1991)
− Halleluja – kymmenen novellia (suom. 2001)

Jaan Kross
en.wikipedia.org

Kaastundeavaldused – Condolences
www.ekl.ee

Sunday, September 14, 2008

Songs for the Liberty and Hope – Chansons de la liberté et de l'espoir – Песни за свободу и надежду – Canciones para la Libertad y la Esperanza – Cantus libertatis et spei – Vabaduse ja lootuse laulud – Vapauden ja toivon lauluja –

– أغاني للحرية والأمل:

歌曲的自由和希望

ESTONIA, WESTERN URALISTAN:

"Mu isamaa on minu arm" − ("My country is my love"): The inofficial National Anthem of the Soviet-occupied Republic of Estonia, independent de jure, the "Estonian Soviet Socialist Republic". Represented at the XXIV Estonian Song Festival, 2004.

− http://www.youtube.com/watch?v=08nf7hk4iBo

"Mu isamaa on minu arm,
kel südant annud ma.
Sull' laulan ma, mu ülem õnn,
mu õitsev Eestimaa!
Su valu südames mul keeb,
su õnn ja rõõm mind rõõmsaks teeb,
mu isamaa, mu isamaa!"

'My Country is My Love,
to whom I´ve given My Heart.
To You I sing, my greatest happiness,
My flowering Estonia!
Your pain boils in My Heart,
Your Pride and Joy makes my happy,
My Country, My Country!'

"Mu isamaa on minu arm,
ei teda jäta ma,
ja peaksin sada surma ma
see pärast surema!
Kas laimab võõra kadedus,
sa siiski elad südames,
mu isamaa, mu isamaa!"

'My Country is My Love,
I shall never leave Her,
even if I must die hundred deaths
because of for Her!
Does the foreign envu slander,
You still live in my Heart,
My Country, My Country!'

"Mu isamaa on minu arm,
ja tahan puhata,
su rüppe heidan unele,
mu püha Eestimaa!
Su linnud und mull' laulavad,
mu põrmust lilled õitsetad,
mu isamaa, mu isamaa!"

'My Country is My Love,
and I want to rest,
to lay down into Your Arms,
My sacred Estonia!
Your Birds will sing Sleep to Me,
flowers will bloom from My Ashes,
My Country, My Country!'

(Lyrics by LYDIA KOIDULA, c. 1869; music by GUSTAV ERNESAKS, 1944. −Wikipedia: The free encyclopedia, s.v. Mu isamaa on minu arm. − http://en.wikipedia.org/wiki/Mu_isamaa_on_minu_arm, 24.8.2008.)

"Mu isamaa on minu arm" is an Estonian poem by Lydia Koidula. The poem was first set to music for the first Estonian Song Festival in 1869 by Aleksander Kunileid. (Ibid.)

ILLUSTRATION. Two extremely picturesque sceneries of South Estonia: A view from the Viljandi castle ruins over the Lake Viljandi. Ööbikuorg [Nightingale Walley] at Rõuge municipality in Võrumaa district. − Lydia Koidula, the Estonian poetress of "My country is my love", was honoured with the name "Emajõe ööbik", i.e. 'Nightingale of the River Emajõgi', according to her own collection of poetry from 1867

(© Kimmo E. Laine, 2004−08.)

Mu isamaa on minu arm became a very popular patriotic song when a new melody was written by Gustav Ernesaks in 1944. Since 1947, it is always performed at the ending of the Song Festival. The song may be confused with the Estonian national anthem because of the similar title and opening notes. During the 2nd Soviet Occupation of Estonia (1944−91) 'My Country is My Love' became something of an unofficial national anthem. (Wikipedia: The free encyclopedia, s.v. Mu isamaa on minu arm. − http://en.wikipedia.org/wiki/Mu_isamaa_on_minu_arm, 24.8.2008.)

Wednesday, September 10, 2008

FINLAND, WESTERN URALISTAN: "Jääkärimarssi" [The Jäger March]. Lyrics by Heikki Nurmio. Music by Jean Sibelius, 1917

"1. Syvä iskumme on, viha voittamaton,

meill' armoa ei, kotimaata.

Koko onnemme kalpamme kärjessä on,

ei rintamme heltyä saata.

Sotahuutomme hurmaten maalle soi,

mi katkovi kahleitansa.

: Ei ennen uhmamme uupua voi,

kuin vapaa on Suomen kansa. :"

2. Kun painui päät muun kansan, maan,

me jääkärit uskoimme yhä.

Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan

yks aatos ylpeä pyhä.

Me nousemme kostona Kullervon,

soma on sodan kohtalot koittaa.

: Satu uusi nyt Suomessa syntyvä on,

se kasvaa, se ryntää, se voittaa. :

3. Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa,

yks suuri on Suomen valta.

Sen aatetta ei väkivoimat saa

pois Pohjan taivahan alta.

Sen leijonalippua jääkärien

käsivarret jäntevät kantaa

: yli pauhun, kenttien hurmeisten

päin nousevan Suomen rantaa. :"

(See: PETERSOHN, FRANK (ed.) 2011: Welcome to leader in Lieder with midi melodies. Sechelt, BC. − http://ingeb.org/songs/syvaisku.html; Wikipedia: Vapaa tietosanakirja, s.v. Jääkärimarssi. − http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rimarssi, 01.09.2008.)

The Jäger troops were volunteers from Finland trained in Germany as Jägers (elite light infantry) during World War I. It was one of many means by which Germany intended to weaken Russia and to cause Russia's loss of western provinces and dependencies. (Wikipedia: The free encyclopedia, s.v. Finnish Jäger troops. − http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_J%C3%A4ger_troops, 01.09.2008.)

The recruitment of the Jäger volunteers from the Russian Grand Duchy of Finland had to be secret, and was dominated by Germany-influenced circles, such as university students and the upper middle class. The recruitment was however in no way exclusive. (Ibid.)

The recruits were transported across Finland's western border via Sweden to Germany, where the volunteers were formed into the Royal Prussian 27th Jäger Battalion. The Jäger Battalion participated in the ranks of the German Army from 1916 in the battles on the northern flank of the eastern front. (Ibid.)

After the outbreak of the Year 1918 War of Finland Jägers who intended to engage on the "White" (Conservative) side in the war were released. In Finland, these 2,000 volunteers were simply called The Jägers (fin pl. Jääkärit ). (Ibid.)

ILLUSTRATION. Finnish Jägers parading at the town square of Vaasa 1918

(Wikipedia: The free encyclopedia, s.v. Finnish Jäger troops. − http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_J%C3%A4ger_troops, 01.09.2008.)

Their contribution to the White victory was crucial, not least through improving morale. Educated as elite troops they were also fit to assume command as officers over the untrained and uneducated troops of the Year 1918 War. (Wikipedia: The free encyclopedia, s.v. Finnish Jäger troops. − http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_J%C3%A4ger_troops, 01.09.2008.)

Immediately after the Year 1918 War, they were afforded the right to use the word Jäger in their military ranks. Many of the Jägers continued their military careers. In the 1920s a long feud between officers with Jäger-background and Finnish officers who had served in the Russian Imperial army was concluded in favor of the Jägers: Most of the commanders of army corps, divisions and regiments in the Winter War were Jägers. The Jäger March composed by Jean Sibelius to the words written by the Jäger Heikki Nurmio, was the honorary march of many army detachments. (Ibid.)

Finno-Samic Notebook

Thursday, October 11, 2012

FINLAND, WESTERN URALISTAN: Physicians' substance abuse problems

No comments:

Post a Comment

Editor's Facebook wall – Ylläpitäjän Facebook-seinä

Editor's Facebook wall, its most recent links –
Ylläpitäjän Facebook-seinä, tuoreimmat linkit

Sunday, September 14, 2008

Thursday, October 11, 2012

FINLAND, WESTERN URALISTAN: Physicians' substance abuse problems

No comments:

Post a Comment

Editor's Facebook wall – Ylläpitäjän Facebook-seinä

Editor's Facebook wall, its most recent links –Ylläpitäjän Facebook-seinä, tuoreimmat linkit

Editor's Facebook wall, its most recent links –
Ylläpitäjän Facebook-seinä, tuoreimmat linkit